Synnytyskokemus

Synnytyskokemuksella on merkitystä
Synnytyskokemuksella on valtava vaikutus niin äidille, syntyneelle lapselle kuin koko perheellekin. Ina May
Gaskin, yksi maailman arvostetuimmista kätilöistä ja kätilökouluttajista, on tiivistänyt asian näin:


Synnytyskokemusta ei määritä vain se, mitä synnytyksessä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, vaan
myös se, millaisen tunnejäljen synnytys jättää kehoosi ja mieleesi.
Riippuen siitä, millainen synnytyskokemuksesi on ollut juuri sinulle, voi se antaa lisää voimavaroja
synnytyksen jälkeiseen aikaan ja vanhemmuuteen tai kuluttaa niitä.

Tässä muutama elämän osa-alue, johon synnytyskokemuksesi voi vaikuttaa:
 Psyykkinen terveys
 Vanhemmuuden voimavarat
 Kehonkuva ja kehon tuntemukset
 Äitiyden tunteet
 Identiteetti
 Itsetunto
 Parisuhde
 Seksuaalisuus
 Kiintymyssuhde vauvaan

Synnytyksen jättämää tunnejälkeä ei voi leimata mustavalkoisesti pelkästään negatiiviseksi tai positiiviseksi,
vaan synnytyskokemukseen voi mahtua koko tunteiden kirjo. Vaikka iloitset lapsesi syntymästä, sinulla on
oikeus kaikkiin synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyviin tunteisiin. Voit tuntea pakahduttavaa rakkautta
lastasi kohtaan, mutta tunteiden kirjoon voi kuulua pettymystä, vihaa, epätoivoa, surua, epäonnistumisen
tunteita, häpeääkin.

Synnytyksen jälkikeskustelu hoitohenkilökunnan kanssa
Synnytyksen jälkikeskustelu suositellaan käytäväksi jokaisen synnyttäjän kanssa ennen sairaalasta
kotiutumista, mieluiten synnytyksessä avustaneen kätilön kanssa. Joskus tarjotaan myös synnytyksessäsi
avustaneen kätilön soittoa sinulle kotiutumisesi jälkeen.
Tässä vaiheessa kokemus on ollut mielessäsi vielä hyvin tuore ja jäsentymätön. Olet tällöin ollut mitä
luultavimmin pyörryksissä synnytystä seuranneessa hormonimyrskyssä. Kun synnytyksestä on kulunut
enemmän aikaa, alat todennäköisesti miettiä synnytystä eri näkökulmista. Saatat miettiä, mitä tapahtui ja
miksi. Oliko se, mitä tapahtui, välttämätöntä. Saatat tuntea, että sinua kohtaan toimittiin epäreilusti,
loukattiin, tai että sinun olisi pitänyt toimia jollain toisella tavalla.

Vaihtoehtoja synnytyskokemuksen käsittelyyn
Jos kysymykset kiertävät kehää päässäsi tai synnytyksen ajatteleminen ei jätä rauhaan, kärsit takaumista,
ahdistuksesta tai ruumiillisista oireista, on aiheellista etsiä ammattiapua.
Jos synnytyskokemuksesi on ollut traumaattinen, saattaa se vaikuttaa voimakkaasti jokapäiväiseen
elämään, ihmissuhteisiisi ja siihen, miten koet itsesi. Joskus vaikea synnytyskokemusta seuraa akuutti
stressireaktio. Akuuttia stressireaktiota oirekuvaltaan vaikeampi ja pidempiaikaisempi on traumaperäinen
eli posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD).
Silloin, kun synnytyskokemus on ollut vaikea tai traumaattinen, sinulla voi olla mahdollisuus saada
synnytyksen jälkeen apua synnytyssairaalan pelkopoliklinikalta tai neuvolapsykologilta.
Joskus tarvitaan jopa vuosien (trauma)terapiaa. Älä siis vähättele kokemustesi merkitystä. Synnytys on
vahva kokemus ja sinulla on lupa tuntea, kuten tunnet.

Synnytyksen jälkikeskustelu yksityisen kätilön kanssa
Olen toiminut synnytysvalmentajana nyt neljän vuoden ajan. Se, mikä tulee vastaani aina uudelleen ja
uudelleen, on uudelleensynnyttäjän tarve käsitellä aiempia kokemuksiaan synnyttämisestä.
Jos aiemmissa kokemuksissasi on jotain, mikä on jäänyt käsittelemättä ja työstämättä, nousevat nämä
kysymykset yleensä voimakkaasti mieleesi seuraavaa odotusta suunnitellessa tai viimeistään seuraavaa
lasta odottaessa.
Kokemuksesi elävät kehossasi ja mielessäsi. Jos tunnet aiempien kokemustesi vaivaavan mieltäsi tai
aiheuttavan fyysisiä oireita, on kokemuksiasi hyödyllistä purkaa ja työstää riippumatta siitä, onko uusi
raskaus suunnitelmissa.

Haluatko keskustella kätilön kanssa aiemmista kokemuksistasi?
Synnytyksen jälkikeskustelu auttaa purkamaan ja jäsentämään kokemiasi asioita. Keskustelu kätilön kanssa
voi antaa sinulle uusia näkökulmia omaan synnytyskokemukseesi ja saamaan etäisyyttä vaikeisiin
kokemuksiin.
Keskustelun lisäksi voimme käyttää kehon ja mielen rauhoittamiskeinoja, jotka lisäävät levollisuutta ja
vahvistavat hyvän olon kokemusta sekä läsnäoloa arjessa. Minimiaika synnytyksen jälkikeskustelulle on
1.5h. Tilanteen mukaan voimme tarvittaessa voimme varata aikaa jatkokäynneille.

___

Kirjoittaja Tuisku Koskela on kätilö ja rentoutusohjaaja. Tuisku on perehtynyt monipuolisesti keho-mieli-yhteyden huomioiviin rentoutus- ja stressinhallintamenetelmiin

Raskausajan liikunta ja hyvinvointi

Raskausajan liikunta edistää merkittävästi äidin ja tulevan vauvan terveyttä.

 Liikunnan voi aloittaa, vaikka aiempaa taustaa ei liikuntaharrastuksista löytyisi. Harjoittelu vähentää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja sektioon, raskauden ajan diabetekseen sekä vaikuttaa positiivisesti vauvan painoon.

Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa ja tekee odottavalle äidille sopivan harjoitteluohjelman. Raskauden aikana keho on jatkuvassa muutoksessa ja säännöllinen tapaaminen fysioterapeutin luona motivoi harjoitteluun sekä edistää turvallista harjoittelua myös omissa liikuntalajeissasi. Ryhmäliikuntalajeissa ja kuntosalilla kysy neuvoa, jos et tiedä mitä tehdä. 

1.Kolmanneksen aikana lantionpohjan lihakset saavat vain levätä – harjoittelun voi aloittaa halutessaan n. vk12 jälkeen, mutta myöhemminkin ehtii hyvin. Anna vauvasi kehittyä ensimmäiset viikot rauhassa – jos olet tottunut liikkuja tai aktiiviliikkuja/urheilija, voit todennäköisesti vointisi mukaan liikkuen, kuten ennenkin. Jos taas et ole juossut useampaan vuoteen, on onneksi muitakin lajeja, mitä raskausaikana tehdä ja kuinka lähteä liikkeelle kasvavan vatsan kanssa. Raskausajan pahoinvointi voi lievittyä kevyellä harjoittelulla ja ulkoilulla. Kävele, hiihdä, joogaa ja tee hengitysharjoituksia – mikä vain sinusta tuntuu mukavalta. 

2. Kolmanneksen aikana usein pahoinvointi lievittyy tai helpottuu ja energiaa on kuin pienessä pitäjässä. Suosi myös aktiivisia lajeja raskausaikana kehoasi kuunnellen – jokainen reippaampi askel, uinti ja hiihtokilometri tekee niin hyvää sinulle ja vauvallesi. Joillekin sopii kävely tai sauvakävely, toisille taas ei. Kotijumppa kevyillä painoilla tai kuminauhalla tuo mukavaa vaihtelua harjoitteluun.

Kuuntele kehoasi ja vältä liiallista pulssin nousua (rajana on pidetty n. 140-150). 2. kolmanneksen aikana voit myös aloittaa lantionpohjan lihasten harjoittelun. 

3. Kolmanneksen aikana korostuvat selän ja lantion liikkuvuus. Suosi lajeja, jotka rentouttavat niin kehoa kuin mieltä – yhdistä joogaan oikea hengitystekniikka, se on sinulle kullanarvoinen synnytystilanteessa. Synnytys on kuin maratoni tai pitkä vaellusretki painavan rinkan kanssa, valmistaudu siihen kumppanisi kanssa hyvin. Viimeisen kolmanneksen aikana pyri havaitsemaan lantionpohjan lihasten harjoittelussa, kuinka rentoutat lantionpohjan lihakset. Synnytyksessä lihasten tulisi joustaa ja hengityksen kulkea oikein. Yleisesti pyritään välttämään liiallisia rutistavia liikkeitä vatsalihasten alueelle 2. ja 3.kolmanneksen aikana sekä joogassa pääalaspäin harjoitteita.

Raskausajan harjoitteluohjelman tulisi sisältää voima- ja kestävyysharjoittelua (35 min – 90 min) sekä kehon niveliä tukevaa harjoittelua 3 – 4 krt viikossa. Fysioterapeuttinen kotiharjoitteluohjelma sekä raskausajan hieronta valmistavat kehoa synnytykseen.

Verkkovalmennuksestamme löydät monipuoliset äitiysfysioterapian harjoitteet kehon hahmottamiseen ja hallintaan, ryhdin huomiomiseen, erilaisiin kipuoireisiin helpotusta, synnytykseen valmistavia harjoitteita sekä joogan ohjelmat koko raskauden ajalle. Verkkovalmennuksen voit aloittaa, vaikka sinulla ei olisi kokemusta liikunnasta.

Klikkaa itsesi mukaan täältä: https://aitote.fi/courses/raskausajan-jooga-aitiysfysio/

Nauti raskausajastasi ja voi hyvin <3 

Kirjoittaja on äitiys-lantionpohjan fysioterapeutti Ulla Tapaninen 

ulla@aitote.fi 

Naisten terveys – sivusto

 

Ilolla julkaisemme naisten terveys-verkkokaupan yhteistyökumppanit sekä asiantuntijat!

Tutustu Tuiskuun – Sylin Hyvän kätilö, rentoutusohjaaja, MindCoach, Hypnobirth – synnytysvalmentaja <3

Noora Slotte, Studio P.S.V.

Sylin hyvä syntyi vuonna 2016 palostani auttaa naisia ja perheitä saamaan rennompi raskaus ja helpompi synnytys.

Toimintani periaatteita ovat kiireettömyys, kokonaisvaltaisuus ja empaattinen kohtaaminen ihmisenä ihmiselle.

Tärkein toimintaani ohjaava arvo on rakkaus. Koska synnytysvalmennuksen ytimessä on rakkaus äitiin, rakkaus lapseen ja rakkaus perheeseen, sai kehittämäni synnytysvalmennusmenetelmä nimekseen LEMPI synnytysvalmennus®. LEMPI synnytysvalmennus® menetelmä syntyi vuosien saatossa synnytysvalmennus-asiakkaitteni kanssa tekemäni kehitystyön seurauksena vastaamaan odottavien naisten ja perheiden toiveeseen saada positiivinen ja itsensä näköinen synnytys. Koska 98% synnytysvalmennukseni käyneistä äideistä ja isistä suosittelisi tätä muillekin, on kyseessä todellakin suomalaisen asiakaskunnan lempi synnytysvalmennus!

Lue lisää Sylin Hyvästä: https://sylinhyva.fi

Sylin Hyvän palvelut löydät myös Koulukadulta saman katon alta Aito Otteen ja Oivakehon kanssa 🙂

Perheiden palvelu on meille sydämen asia!

Aito Otteen naisten terveys – sivusto

Ilolla julkaisemme naisten terveys-verkkokaupan yhteistyökumppanit sekä asiantuntijat!

Ensimmäisenä oululainen kätilö/vyöhyketerapeutti – Niina Tapio Oivasta Kehosta tarjoaa äideille tukea raskausaikana neuvola-asioissa, raskausajan vyöhyketerapialla ja synnytyksen jälkeen vauvan vyöhyketerapiassa sekä tarjoaa imetysohjausta. Niina on mukana verkkokurssien artikkelien kirjoittamisessa, asiantuntijana sekä toteuttajana tulevien kurssien sisällöissä.

Ihanaa, että saan työskennellä Niinan kanssa ja meidät molemmat löydät Oulusta osoitteesta: Koulukatu 41, Gynekon talosta saman katon alta. -Aito Ote, Ulla, äitiysfysioterapeutti

Home Page