Synnytyskokemuksella on merkitystä Synnytyskokemuksella on valtava vaikutus niin äidille, syntyneelle lapselle kuin koko perheellekin. Ina May Gaskin, yksi maailman arvostetuimmista kätilöistä ja kätilökouluttajista, on tiivistänyt asian näin:
Synnytyskokemusta ei määritä vain se, mitä synnytyksessä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, vaan myös se, millaisen tunnejäljen synnytys jättää kehoosi ja mieleesi. Riippuen siitä, millainen synnytyskokemuksesi on ollut juuri sinulle, voi se antaa lisää voimavaroja synnytyksen jälkeiseen aikaan ja vanhemmuuteen tai kuluttaa niitä.
Tässä muutama elämän osa-alue, johon synnytyskokemuksesi voi vaikuttaa: Psyykkinen terveys Vanhemmuuden voimavarat Kehonkuva ja kehon tuntemukset Äitiyden tunteet Identiteetti Itsetunto Parisuhde Seksuaalisuus Kiintymyssuhde vauvaan
Synnytyksen jättämää tunnejälkeä ei voi leimata mustavalkoisesti pelkästään negatiiviseksi tai positiiviseksi, vaan synnytyskokemukseen voi mahtua koko tunteiden kirjo. Vaikka iloitset lapsesi syntymästä, sinulla on oikeus kaikkiin synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyviin tunteisiin. Voit tuntea pakahduttavaa rakkautta lastasi kohtaan, mutta tunteiden kirjoon voi kuulua pettymystä, vihaa, epätoivoa, surua, epäonnistumisen tunteita, häpeääkin.
Synnytyksen jälkikeskustelu hoitohenkilökunnan kanssa Synnytyksen jälkikeskustelu suositellaan käytäväksi jokaisen synnyttäjän kanssa ennen sairaalasta kotiutumista, mieluiten synnytyksessä avustaneen kätilön kanssa. Joskus tarjotaan myös synnytyksessäsi avustaneen kätilön soittoa sinulle kotiutumisesi jälkeen. Tässä vaiheessa kokemus on ollut mielessäsi vielä hyvin tuore ja jäsentymätön. Olet tällöin ollut mitä luultavimmin pyörryksissä synnytystä seuranneessa hormonimyrskyssä. Kun synnytyksestä on kulunut enemmän aikaa, alat todennäköisesti miettiä synnytystä eri näkökulmista. Saatat miettiä, mitä tapahtui ja miksi. Oliko se, mitä tapahtui, välttämätöntä. Saatat tuntea, että sinua kohtaan toimittiin epäreilusti, loukattiin, tai että sinun olisi pitänyt toimia jollain toisella tavalla.
Vaihtoehtoja synnytyskokemuksen käsittelyyn Jos kysymykset kiertävät kehää päässäsi tai synnytyksen ajatteleminen ei jätä rauhaan, kärsit takaumista, ahdistuksesta tai ruumiillisista oireista, on aiheellista etsiä ammattiapua. Jos synnytyskokemuksesi on ollut traumaattinen, saattaa se vaikuttaa voimakkaasti jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiisi ja siihen, miten koet itsesi. Joskus vaikea synnytyskokemusta seuraa akuutti stressireaktio. Akuuttia stressireaktiota oirekuvaltaan vaikeampi ja pidempiaikaisempi on traumaperäinen eli posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD). Silloin, kun synnytyskokemus on ollut vaikea tai traumaattinen, sinulla voi olla mahdollisuus saada synnytyksen jälkeen apua synnytyssairaalan pelkopoliklinikalta tai neuvolapsykologilta. Joskus tarvitaan jopa vuosien (trauma)terapiaa. Älä siis vähättele kokemustesi merkitystä. Synnytys on vahva kokemus ja sinulla on lupa tuntea, kuten tunnet.
Synnytyksen jälkikeskustelu yksityisen kätilön kanssa Olen toiminut synnytysvalmentajana nyt neljän vuoden ajan. Se, mikä tulee vastaani aina uudelleen ja uudelleen, on uudelleensynnyttäjän tarve käsitellä aiempia kokemuksiaan synnyttämisestä. Jos aiemmissa kokemuksissasi on jotain, mikä on jäänyt käsittelemättä ja työstämättä, nousevat nämä kysymykset yleensä voimakkaasti mieleesi seuraavaa odotusta suunnitellessa tai viimeistään seuraavaa lasta odottaessa. Kokemuksesi elävät kehossasi ja mielessäsi. Jos tunnet aiempien kokemustesi vaivaavan mieltäsi tai aiheuttavan fyysisiä oireita, on kokemuksiasi hyödyllistä purkaa ja työstää riippumatta siitä, onko uusi raskaus suunnitelmissa.
Haluatko keskustella kätilön kanssa aiemmista kokemuksistasi? Synnytyksen jälkikeskustelu auttaa purkamaan ja jäsentämään kokemiasi asioita. Keskustelu kätilön kanssa voi antaa sinulle uusia näkökulmia omaan synnytyskokemukseesi ja saamaan etäisyyttä vaikeisiin kokemuksiin. Keskustelun lisäksi voimme käyttää kehon ja mielen rauhoittamiskeinoja, jotka lisäävät levollisuutta ja vahvistavat hyvän olon kokemusta sekä läsnäoloa arjessa. Minimiaika synnytyksen jälkikeskustelulle on 1.5h. Tilanteen mukaan voimme tarvittaessa voimme varata aikaa jatkokäynneille.
___
Kirjoittaja Tuisku Koskela on kätilö ja rentoutusohjaaja. Tuisku on perehtynyt monipuolisesti keho-mieli-yhteyden huomioiviin rentoutus- ja stressinhallintamenetelmiin
Raskausajan liikunta edistää merkittävästi äidin ja tulevan vauvan terveyttä.
Liikunnan voi aloittaa, vaikka aiempaa taustaa ei liikuntaharrastuksista löytyisi. Harjoittelu vähentää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja sektioon, raskauden ajan diabetekseen sekä vaikuttaa positiivisesti vauvan painoon.
Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa ja tekee odottavalle äidille sopivan harjoitteluohjelman. Raskauden aikana keho on jatkuvassa muutoksessa ja säännöllinen tapaaminen fysioterapeutin luona motivoi harjoitteluun sekä edistää turvallista harjoittelua myös omissa liikuntalajeissasi. Ryhmäliikuntalajeissa ja kuntosalilla kysy neuvoa, jos et tiedä mitä tehdä.
1.Kolmanneksen aikana lantionpohjan lihakset saavat vain levätä – harjoittelun voi aloittaa halutessaan n. vk12 jälkeen, mutta myöhemminkin ehtii hyvin. Anna vauvasi kehittyä ensimmäiset viikot rauhassa – jos olet tottunut liikkuja tai aktiiviliikkuja/urheilija, voit todennäköisesti vointisi mukaan liikkuen, kuten ennenkin. Jos taas et ole juossut useampaan vuoteen, on onneksi muitakin lajeja, mitä raskausaikana tehdä ja kuinka lähteä liikkeelle kasvavan vatsan kanssa. Raskausajan pahoinvointi voi lievittyä kevyellä harjoittelulla ja ulkoilulla. Kävele, hiihdä, joogaa ja tee hengitysharjoituksia – mikä vain sinusta tuntuu mukavalta.
2. Kolmanneksen aikana usein pahoinvointi lievittyy tai helpottuu ja energiaa on kuin pienessä pitäjässä. Suosi myös aktiivisia lajeja raskausaikana kehoasi kuunnellen – jokainen reippaampi askel, uinti ja hiihtokilometri tekee niin hyvää sinulle ja vauvallesi. Joillekin sopii kävely tai sauvakävely, toisille taas ei. Kotijumppa kevyillä painoilla tai kuminauhalla tuo mukavaa vaihtelua harjoitteluun.
Kuuntele kehoasi ja vältä liiallista pulssin nousua (rajana on pidetty n. 140-150). 2. kolmanneksen aikana voit myös aloittaa lantionpohjan lihasten harjoittelun.
3. Kolmanneksen aikana korostuvat selän ja lantion liikkuvuus. Suosi lajeja, jotka rentouttavat niin kehoa kuin mieltä – yhdistä joogaan oikea hengitystekniikka, se on sinulle kullanarvoinen synnytystilanteessa. Synnytys on kuin maratoni tai pitkä vaellusretki painavan rinkan kanssa, valmistaudu siihen kumppanisi kanssa hyvin. Viimeisen kolmanneksen aikana pyri havaitsemaan lantionpohjan lihasten harjoittelussa, kuinka rentoutat lantionpohjan lihakset. Synnytyksessä lihasten tulisi joustaa ja hengityksen kulkea oikein. Yleisesti pyritään välttämään liiallisia rutistavia liikkeitä vatsalihasten alueelle 2. ja 3.kolmanneksen aikana sekä joogassa pääalaspäin harjoitteita.
Raskausajan harjoitteluohjelman tulisi sisältää voima- ja kestävyysharjoittelua (35 min – 90 min) sekä kehon niveliä tukevaa harjoittelua 3 – 4 krt viikossa. Fysioterapeuttinen kotiharjoitteluohjelma sekä raskausajan hieronta valmistavat kehoa synnytykseen.
Verkkovalmennuksestamme löydät monipuoliset äitiysfysioterapian harjoitteet kehon hahmottamiseen ja hallintaan, ryhdin huomiomiseen, erilaisiin kipuoireisiin helpotusta, synnytykseen valmistavia harjoitteita sekä joogan ohjelmat koko raskauden ajalle. Verkkovalmennuksen voit aloittaa, vaikka sinulla ei olisi kokemusta liikunnasta.
Valmentajat ovat useimmiten koulutukseltaan kätilöitä ja heillä on pitkä kokemus raskauden hoidosta, synnytyksissä avustamisesta ja lapsivuodeajasta sekä imetyksestä
Valmentajan vankka koulutuspohja ja jatkuva kehittyminen lisäkoulutusten avulla
Yksilöllisesti räätälöity synnytysvalmennus, joka vastaa juuri Teidän perheenne tarpeisiin
Valmennuksen jälkeen synnytykseen valmistautuminen on helpompaa ja konkreettisempaa, kun olette saaneet juuri teille mietityt keinot valmistautua ja toimia itse synnytyksen hetkellä
Synnytyssuunnitelman laatiminen on huomattavasti helpompaa, kun tiedät vaihtoehtosi
Saat varmuutta ja luottamusta synnytystä kohtaan ja kumppanisi tietää kaiken mitä sinäkin sekä osaa monia eri keinoja ollakseen juuri se paras synnytyskumppani sinulle
Ensisynnyttäjälle valmennus antaa paljon uutta tietoa, jota tarvitset tässä uudessa ja ihmeellisessä tilanteessa. Ensimmäinen synnytys vaikuttaa suuresti mahdollisiin tuleviin raskauksiin ja synnytyksiin, joten kannattaa tehdä kaikkensa, jotta siitä saisi mahdollisimman hyvän kokemuksen itselleen. Synnytyskokemus vaikuttaa voimakkaasti myös vanhemmuuden rakentumiseen, kiintymyssuhteen muodostumiseen sekä parisuhteeseen, joten panostamalla synnytykseen panostat samalla koko perheen ja parisuhteen hyvinvointiin.
Uudelleensynnyttäjä yleensä jo tietää aiemman kokemuksen perusteella mitä haluaa ja mitä ei halua, mutta kaipaa tietoa ja keinoja näiden ajatustensa tueksi. Valmennus antaa varmuutta ja rohkeutta kertoa omista toiveistaan synnytyksen aikana. Tärkeää on usein käydä läpi aiempi kokemus, jotta ymmärtää mitä on tapahtunut ja miksi. Suuri osa valmennuksissani käyvistä on uudelleen synnyttäjiä, jotka ovat ympäristön kehotuksesta menneet ensimmäiseen synnytykseen valmistautumatta ja haluavat tällä kertaa toimia toisin.
Moni valmentaja toimii myös doulana ja mikä olisikaan parempi tapa tutustua omaan doulaansa kuin valmentautua yhdessä synnytykseen? Tällöin myös tuleva doulasi oppii tuntemaan teidät ja toiveenne ja osaa auttaa teitä parhaalla mahdollisella tavalla niin raskauden kuin synnytyksenkin aikana.
Doulauspaketteja on olemassa jokaisen tarpeisiin omanlaisia, tässä muutamia termejä tutustuttavaksi:
Pika/hetidoulauksessa, doula ei päivystä vaan tulee jos suinkin pääsee
Kätilödoulaus/transitiodoulaus, jossa kotona ollessasi sinulla on käytettävissä kätilön osaaminen ja sairaalaan siirryttäessä kätilösi siirtyy doulan rooliin
Täydellinen doulaus pitää sisällään useimmiten tapaamisia raskausaikana halutun määrän, neljän viikon päivystyksen sekä synnytyksessä doulauksen.
Usein doulan palveluihin kuuluvat synnytyksen jälkeinen keskustelu, jossa käydään läpi synnytyksen aikaisia tapahtumia, jotta siitä muodostuisi hyvä ja selkeä kokonaisuus vanhemmille
Miksi yksityinen valmentaja, kun tarjolla on myös julkisia palveluita?
Yksityinen palveluntarjoaja on yleensä hakeutunut tekemään tätä työtä omasta halustaan (ns. rakkaudesta lajiin) ja hankkinut erilaisia lisäkoulutuksia. Palveluntarjoajat todella haluavat parasta juuri sinulle ja antautuvat tekemään kaikkensa, jotta juuri Sinä voisit saada hyvän ja eheyttävän synnytyksen. Useimmilla on pitkä kokemus kätilön tai doulan työstä ja he osaavat ihan oikeasti kertoa näistä asioista ja vastata juuri niihin kysymyksiin, jotka sinua tai kumppaniasi mietityttävät. Valmennukset ovat useimmiten useamman kerran tapaamisesta koostuva kokonaisuus, joka on räätälöity juuri teitä varten, teidän toiveitanne kuunnellen. Julkisen puolen tarjoamat lyhyemmät valmennukset ovat oikein hyvä alku valmistautumisessa, mutta muutaman tunnin ryhmäluennolla ei päästä syventymään asioihin kuten yksilöllisessä valmennuksessa. Moni valmennuksestani lähtenyt onkin todennut, ”Voi kun jokainen saisi tällaisen valmennuksen!”
Kuka käy yksityisessä valmennuksessa?
Suurin osa omista asiakkaistani ovat olleet uudelleensynnyttäjiä, jotka ovat useimmiten ympäristön kehoituksia kuunnellen menneet synnytykseen täysin valmistautumatta, luottaen, että kyllä siellä sitten kerrotaan. Toivoisinkin, että näin ei tarvitsisi olla. Miksi tarvitaan yksi huono kokemus, jotta osataan hakea lisää tietoa ja tukea? Ilokseni olen viime aikoina saanut valmentaa yhä useampia ensisynnyttäjiä! Usein valmennukseen hakeutuva on kuultu paljon tarinoita huonoista synnytyskokemuksista ja haluaa välttää saman tapahtumasta itselleen. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään tiettyä ihmistyyppiä, joka valmennukseen hakeutuu. Yhtä lailla niin nuoret kuin vanhemmat synnyttäjät, ensimmäistään tai viidettätoista lastaan odottavat ovat löytäneet tiensä luokseni.
”Kätilöt sitten kertovat sinulle synnytyksessä, miten sinun pitää toimia”
Kätilöt toki kertovat asioista synnytyksesi aikana, se on totta. Mutta olisiko kuitenkin helpompaa kuulla asioista etukäteen kuin itse tapahtuman aikana? Kuvittele vaikkapa lähteväsi patikkaretkelle, ilman että ottaisit asioista mitään selvää. Sitten vaelluksesi jo alettua sinulle kerrottaisiin, että reitti olisi kannattanut suunnitella etukäteen, maastoon tutustua, kuivamuonaa ottaa mukaan ja muutoinkin varustautua. Saattaisi tulla hiukan haastava vaellus. Synnyttäjät usein myös yllättyvät siitä, kuinka vähän kätilö todellisuudessa on läsnä synnytyssalissa, ponnistusvaihetta lukuun ottamatta. Silloin on tärkeää, että yhdessä kumppanin kanssa on jonkinlainen toimintasuunnitelma ja vaihtoehtoja, joista valita siihen hetkeen sopivin. Jos mukananne on doula, on tilanne toki silloin erilainen. Silloin vierellänne on koko ajan synnytyksen ajan tasalla oleva henkilö, joka osaa tulkata teille synnytyksen ”kieltä”, kertoa tämän ja tulevien hetkien todennäköisistä tapahtumista ja osaa löytää teille niitä parhaita vaihtoehtoja, jotta ehditte rauhassa miettiä, kuinka haluaisitte toimittavan. Erityisesti jos synnytys pitkittyy, ovat kumppanit arvostaneet suuresti sitä, että ovat hyvillä mielin uskaltautuneet käydä hieman huokaisemassa synnytyssalin ulkopuolella tietäen, että heidän kumppaninsa on senkin hetken turvallisissa ja huolehtivissa käsissä.
”Voihan synnytykseen valmistautua itsekin lukemalla?”
Synnyttäminen on suuri fyysinen ja henkinen ponnistus, itse tykkään verrata sitä maratoniin. Itse kolme kertaa synnyttäneenä ja puolikkaan maratonin juokseneena, voin kyllä allekirjoittaa tämän vertauksen täysin. Tarvitset kumpaankin paljon henkistä ja fyysistä harjoittelua, juoksemista tai synnyttämistä – mitään keholla tehtävää taitoa et voi opetella kirjoista. Lukeminen toki auttaa tiettyyn pisteeseen, mutta jossain vaiheessa on harjoittelu vietävä konkreettiselle käytännön tasolle. Miten se sitten onnistuu, kun et voi etukäteen synnyttää? Tässä avuksi tulevat erilaiset harjoitukset, joita synnytysvalmennuksissa opetetaan sekä synnyttäjälle että hänen mukaansa tulevalle kumppanille. Harjoituksissa käydään läpi kehon huoltoa, rentoutumisen taitoja, hengittämisen tärkeyttä ja tekniikoita, erilaisia lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä ja monia muita mitä valmentajasi tietotaitoihin kuuluukaan.
Käytännön harjoituksissa tutustut omaan kehoosi ja tulet tutuksi sen lähettämien viestien kanssa. Tänä päivänä elämme kovin hektistä aikaa emmekä aina muista pysähtyä kuuntelemaan itseämme. Synnytyksessä kehosi ja vauvasi kertovat sinulle mitä pitää tehdä, kun vain osaat pysähtyä kuuntelemaan ja luotat kehoosi.
”Kaikenlaista kivunlievitystä on saatavilla, jos vain tiedät niistä”
Yksityisessä valmennuksessa saat yhdessä kumppanisi kanssa kunnon työkalupakin täyteen erilaisia keinoja, joita kokeilla eri tilanteissa. Vaikka toiveenasi olisikin ottaa epiduraalipuudutus, on valmentautuminen silti edes jollain tasolla hyväksi. On tilanteita, kun epiduraalin saaminen ei ole mahdollista, tai joudut odottamaan sitä pidemmän aikaa. Joskus voi myös olla, ettei saatu puudutus toimikaan ja jos se oli ainut ”korttisi”, voi synnytyksestä tulla vaikea kokemus. Jos otat selvää eri vaihtoehdoista, silloin sinulla myös on niitä. Lääkkeettömät kivunlievitykset ovat yllättävän tehokkaita, mutta niihin etukäteen tutustuminen auttaa huomattavasti, kun kumppanisi ei tarvitse synnytyksessä opetella aivan uusia taitoja.
”Miksi miehen kannattaisi tulla mukaan synnytysvalmennukseen?”
Synnytysvalmennus on myös kumppaniasi varten. Suurin osa miehistä on kuvannut avuttomuuden, toimettomuuden kokemuksia aiemmista synnytyksistä, kun niihin ei oltu yhdessä valmistauduttu. Olla vain vieressä pelokkaana eikä tiedä kuinka voisi auttaa. Vaikka vain nainen on raskaana, tulisi odotuksen ja synnytyksen silti olla yhteinen asia – ellei nainen nimenomaan tahdo keskittyä asiaan yksin. Valmennus on useimmiten kumppaneille erittäin hyvä kokemus. Valmennuksen jälkeen kumppani ymmärtää oman roolinsa tärkeyden ja tietää kuinka voi olla avuksi. Kumman haluaisit rinnallesi – kumppanin, joka tietää mitä tehdä ja kuinka sinua auttaa parhaiten vai kumppanin, joka hätäpäissään seisoo rinnallasi peläten, tietämättä mitä tehdä?
”Tieto synnyttää luottamusta omaan kehoon”
Synnytys, useimmiten ensimmäisellä kerralla, on pidempi prosessi ja sen vuoksi sen varrella on useita kompastuskiviä. Kun sinulla on tiedossa synnytyksen fysiologia ja etenemisen normaali prosessi, et hätäänny turhaan muutoksista synnytyksen aikana ja olet valmiimpi yllättäviinkin tilanteisiin. Valmennuksen aikana sinulle syntyy luottamus omaa kehoasi kohtaan, kun ymmärrät minkälaiset toiminnot sieltä löytyvätkään ja kuinka itse voit auttaa kehoasi saamaan täyden potentiaalin käyttöönsä.
Valmennuksesta saatujen käytännön oppien lisäksi saat myös tietoa, joiden pohjalta tehdä sinun ja vauvasi vointia tukevia päätöksiä. Sairaaloissa tehdään paljon rutiininomaisia toimenpiteitä, joita ei kuitenkaan jokaiselle tarvitsisi tehdä ja joskus niistä on jopa haittaa. Ei ole mitään surullisempaa kuin kuulla kerta toisensa jälkeen synnyttäneen äidin tarinaa, jossa kuulee juuri ne kohdat, jotka olisi voitu välttää hyvällä kommunikaatiolla ja synnyttäjän mielipiteiden kuulemisella. Niin kuin aiemmin mainitsin, toki tietoa annetaan myös synnytyksen aikana, mutta voit kuvitella kuinka vastaanottavainen olet uudelle, ehkä täysin tuntemattomia termejä sisältävälle tiedolle valvottuasi ja otettuasi vastaan supistuksia pitkän aikaa. Siinä tilanteessa ei tiedon analysointi ole mitä parhaimmassa terässään, eikä kuulukaan olla. Synnytyksessä toivon mukaan äiti pystyisikin vain heittäytymään ja kuuntelemaan omaa kehoaan, mutta silloin päätösten teko voi olla hankalaa, jos ei ole tietopohjaa mihin nojata. Sen takia kannustan äitejä tekemään synnytyssuunnitelman yhdessä kumppaninsa kanssa kirjallisena, jotta kätilö voi sen avulla tutustua juuri tämän äidin toiveisiin ja kumppaninkin on helpompaa muistaa suunnitelman punainen lanka. Ja suunnitelmaa saa muuttaa! Synnytyssuunnitelman teko ei tarkoita, että hampaat irvessä mennään läpi harmaan kiven, ei tietenkään. Nainenhan saa muuttaa mieltään, erityisesti synnytyksessä. Ja näin sen juuri kuuluukin mennä, mutta muutosten teko suunnitelmaan voi olla hankalaa, jopa mahdotonta, jos ei ole etukäteen miettinyt eri vaihtoehtojaan.
”Yksityinen synnytysvalmennus maksaa”
Moni miettii, onko synnytysvalmennus hintansa väärti. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, kuinka suuri tapahtuma raskaus, odotusaika ja synnytys elämässänne onkaan ja kuinka monen ihmisen loppuelämään se vaikuttaa. Tämä on se hetki, kun kahdesta ihmisestä syntyy vanhemmat ja tässä hetkessä voidaan voimaannuttaa molemmat sekä heidän parisuhteensa ja vanhemmuutensa alku tai sitten pahimmillaan rikkoa se. Synnytystapahtuma ja kokemus vaikuttaa monella tavalla naisen loppuelämään, joten siihen panostaminen ei todellakaan mene hukkaan. Käytämme suuria summia rahaa moneen asiaan, vauvan vaunuihin (ehdottomasti kyllä kannattavaa, koska ovat käytössä päivittäin!) tai vaikkapa hääpäivään. Miksi emme siis myös tähän, näin tärkeään ja ainutlaatuiseen asiaan? Syntymän hetki ja tapa ei ole yhdentekevä vauvalle. Hän ansaitsee saada syntyä parhaalla mahdollisella tavalla. Yksityiset synnytysvalmennukset ovat arvokkaita, mutta siihen on syynsä. Valmennukset ovat kattavia, useimmiten useamman tapaamisen kokonaisuuksia, joissa saatte yksilöllisesti vastauksia juuri teidän kysymyksiinne. Valmentajanne on lisäksi käyttänyt valtavasti aikaa ja omaa rahaansa kouluttautuakseen juuri niin hyväksi, että ylipäätään kokee voivansa valmentaa muitakin.
Hyvä synnytysvalmennus kannattaa, sillä sinä, kumppanisi ja vauvanne olette sen arvoisia!
Kirjoittaja on Kristiina Tervonen, kätilö, doula, imetysohjaaja, rentoutusohjaaja, synnytyslaulunohjaaja ja Terveystieteiden maisteri. Häneltä saat kattavat palvelut raskausaikaan, synnytykseen sekä myös vauva-ajalle. Palvelut löytyvät paikallisesti Oulusta ja sen lähialueilta sekä etäyhteyden kautta ympäri maailman. Kätilöpalvelu Käsi Sydämellä on saanut nimensä siitä, että Kristiina tekee työtään käsi sydämellä, perheiden parhaaksi.
Sylin hyvä syntyi vuonna 2016 palostani auttaa naisia ja perheitä saamaan rennompi raskaus ja helpompi synnytys.
Toimintani periaatteita ovat kiireettömyys, kokonaisvaltaisuus ja empaattinen kohtaaminen ihmisenä ihmiselle.
Tärkein toimintaani ohjaava arvo on rakkaus. Koska synnytysvalmennuksen ytimessä on rakkaus äitiin, rakkaus lapseen ja rakkaus perheeseen, sai kehittämäni synnytysvalmennusmenetelmä nimekseen LEMPI synnytysvalmennus®. LEMPI synnytysvalmennus® menetelmä syntyi vuosien saatossa synnytysvalmennus-asiakkaitteni kanssa tekemäni kehitystyön seurauksena vastaamaan odottavien naisten ja perheiden toiveeseen saada positiivinen ja itsensä näköinen synnytys. Koska 98% synnytysvalmennukseni käyneistä äideistä ja isistä suosittelisi tätä muillekin, on kyseessä todellakin suomalaisen asiakaskunnan lempi synnytysvalmennus!
